Aluevaalit 2022

Tarkastuslaskennan jälkeen äänimääräkseni aluevaaleista jäi 222 ääntä. Olin koko perussuomalaisten listan 15. ja Jämsän perussuomalaisista 2. eniten ääniä saanut ehdokas. Varavaltuutetun paikka jäi vain viiden äänen päähän. Ehdokkaita perussuomalaisilla oli yhteensä Keski-Suomen aluevaaleissa 82.

Äänet eivät riittäneet läpimenoon, mutta nousivat huomattavasti kuntavaaleista ja valoi uskoa omaan tekemiseen. Kuntavaaleissa saatu tulos ei selvästikään ollut vahinko. Kiitos teille kaikille 222 äänestäjälle!

Linkki tulospalveluun tarkempaa dataa varten

Aluevaalit olivat puolueelle varsin vaikeat. Äänestysaktiivisuus jäi matalaksi ja meidän äänestäjiä kotiin. Mielestäni puolueen teemat vaalien alla olivat myös hieman hukassa. Koronakin haittasi toki vaalityötä, mutta on tässä peiliin katsomisen paikka ihan jokaisella puolueorganisaation jäsenellä. Hieman sammunein lyhdyin lähdettiin koko vaaleihin.

Keski-Suomesta saatiin kuitenkin seitsemän hyvää perussuomalaista edustajaa aluevaltuustoon. Sote ja pelastusalan ammattilaisia suurin osa. Onnittelut kaikille valituille! Tiedän, että kaikki listaltamme valitut tulevat pitämään hyvin meidän puolia hyvinvointialueella.

Aluevaalit olivat myös nimensä mukaisesti äänestäjienkin mielestä ALUEvaalit. Liikkuvia äänestäjiä kunnan rajojen ulkopuolelle oli todella vähän. Mainostin koko Keski-Suomen alueella ja yksittäisiä irtoääniä tuli muutamasta kunnasta. Suurin osa (179) äänisaaliista tulikin Jämsästä. Muidenkin ehdokkaiden ääniä tarkasteltua puolueesta riippumatta tulokset olivat samanlaisia. Oman kylän ehdokasta tykättiin näissä vaaleissa äänestää.

Aluevaaliteemat

Jämsän sairaalaa ja päivystystä tarvitaan jatkossakin

Keski-Suomen hyvinvointialue tarvitsee Jyväskylän sairaala Novan kaveriksi myös Jämsän sairaalaa ja siellä pyörivää päivystystoimintaa. Emme voi lakkauttaa ympärivuorokautista päivystystä Jämsästä, koska silloin Jyväskylä kuormittuisi liikaa ja jonot kasvaisivat. Esimerkiksi Himoksesta on paljon lyhempi matka Jämsään kuin Jyväskylään saamaan akuuttia hoitoa. Päivystysverkko on pidettävä tarpeellisen laajana jo siksikin, että ambulansseilla ei kestä kohtuuttoman kauan päästä potilaan luokse.

Tällä hetkellä Jämsässä järjestetään perus- ja erikoissairaanhoito kustannustehokkaammin kuin verrokkikunnissa. Tämäkin asia puoltaa sitä, että sairaalan toimintaa tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. Se, että jatkaako nykyisen sopimuskauden jälkeen palvelujen järjestämistä yksityinen toimija vai hyvinvointialue on sitten toisen keskustelun aihe. Minusta hyvinvointialueen pitäisi ottaa toiminta haltuun.

Jämsäläiset ja lähialueilla asuvat tarvitsevat Jämsän päivystystä ja erikoissairaanhoidon palveluita. Meillä on olemassa infra niin miksi emme sitä hyödyntäisi jatkossakin?

Mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Niiden hoitamiseen on varattava riittävästi resursseja.

Varsinkin nuorten ihmisten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Jokainen syrjäytynyt nuori tulee olemaan inhimillisen kärsimyksen lisäksi iso menoerä pitkässä juoksussa. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Tarvitsemme lisää resursseja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen sekä hoitoon.

Mielenterveyspalvelut on oltava nuorten (ja muidenkin) saatavilla nopeasti ja mahdollisimman helposti, jotta saamme syrjäytysmisvaarassa olevat nuoret avun piiriin ja elämän takaisin raiteilleen.

Lainaus THL:n sivuilta:

"Nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja monet mielenterveyshäiriöt ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20-25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.

Nuoruusiän kehityksen arvioinnissa tarkastellaan nuoren toimintakykyä eri asioissa (esim. koulusuoriutuminen, terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen, ihmissuhteet ikätovereihin ja aikuisiin). Vakavissa mielenterveyshäiriöissä nuoren kehitys on juuttunut. Oireiden ja häiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta ongelmien pitkittymiseltä ja vaikeutumiselta vältytään."

Joka neljäs nuori siis kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa. Se on todella paljon. Mielenterveyden ongelmien tunnistamiseen ja avun saamiseen tulee panostaa, jotta pysymme maailman onnellisimpana kansakuntana jatkossakin.

Koronapandemia on varmasti lisännyt nuorten mielenterveysongelmia kun ei ole päässyt harrastuksiin eikä näkemään kavereita samoin kuin ennen. Nyt pitääkin ruveta töihin ja ruveta purkamaan mielenterveysvelkaa!

Pelastustoimen rahoitus ja resurssit on pidettävä vähintäänkin nykyisellä tasolla.

Poliitikkona minua eteenpäin ajava voima on juurikin Suomen kansalaisten turvallisuus. Tästä syystä olen myös vapaaehtoisena kouluttajana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä.

Avun on tultava joka kolkkaan harvaan asuttua maakuntaamme kohtuullisessa ajassa. Pelastustoimen henkilöstöllä on oltava hyvät työolot ja kilpailukykyinen palkkaus. Hätätilanteessa emme voi kukaan arvottaa rahallisesti saamaamme apua, koska se on todellakin korvaamatonta. Harvaan asutuilla alueilla onnettomuuspaikalle ensimmäinen tuleva pelastusyksikkö onkin yleensä sopimuspalokunnan paloauto tai ambulanssi.

Paloasemilla, joissa ei ole järkevää pitää 24/7 päivystävää ammattipalokuntaa tulee saada tarpeelliset resurssit pyörittää laadukasta VPK toimintaa. Haluankin, että kaikki nykyiset paloasemat pidettäisiin toiminnassa myös jatkossa. Uusien rakentaminenkin voi palvelutarpeiden myötä tulla tulevaisuudessa kyseeseen. Kaluston ja koulutuksien ylläpitoon pitää olla riittävästi resursseja.

Rahoituksen on riitettävä myös palokuntanuorten hyvään ja laadukkaaseen harrastustoiminnan tukemiseen, josta nuoret saavat merkityksellisen ja hyödyllisen harrastuksen.

Aluevaltuuston lisäksi asetetaan hyvinvointialueelle pakollisina toimieliminä aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Näiden lisäksi voidaan laittaa pystyyn esimerkiksi pelastuslautakunta jos tämä nähdään tarpeelliseksi. Voisi olla varmaan ihan perusteltuakin pilkkoa toiminnot pienempiin lautakuntiin ainakin tällä ensimmäisellä kaudella. En ole lyönyt kantaani lukkoon tässä asiassa.

Pelastustoimelle tulee laatia oma budjetti ja sen pitävyyttä seurata kuukausittain vähintäänkin aluehallituksessa. Aluestrategiassa tulisi ottaa käyttöön läpinäkyvät mittarit, joilla toimintoja seurataan ja kehitetään.

Lainaus tähän loppuun vielä ylen uutisesta:

"1. Rahoitus

Tällä hetkellä pelastustoimea rahoittavat Suomessa kunnat. Ne päättävät, minkä verran alueellisilla pelastuslaitoksilla on rahaa esimerkiksi paloasemiin ja henkilökuntaan.

Vuoden 2023 tammikuusta lähtien rahoituksen myöntää valtio, omien laskennallisten kriteeriensä mukaan. Näitä kriteereitä ovat eri alueiden asukasmäärät, niiden asukastiheys ja niin sanottu riskiperustekerroin.

Rahoituksen käytöstä puolestaan päättävät eri puolille Suomea perustettavat hyvinvointialueet, jotka vastaavat myös alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista.

- Pelastustoimi saa suunnilleen saman verran rahaa kuin nytkin, noin 30 miljoonaa euroa, mutta käytännössä rahoituksen pieneneminen on aito uhka, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo.

- Valtion pelastustoimen rahoitus on yleiskatteellista, eli sitä saa käyttää myös sote-menoihin. Koska sotepalveluissa on tunnetusti rahoitusvajetta, päättäjillä on taatusti paineita käyttää pelastustoimen budjettia vaikkapa terveyskeskuksiin, hän jatkaa."

Taataan resurssien riittävyys vanhusten hyvään hoitoon

Jokaiselle vanhukselle on turvattava hyvä hoito siitä huolimatta haluavatko he saada hoitoa maalaismaisemassa vai kaupungin betoniviidakossa. He ovat tämän hyvinvointivaltion rakentaneet omalla työllään. Ei ole oikein, että resurssien vähyyden vuoksi he makaavat likaisissa vaipoissaan tai tarpeettomasti tuskissaan.

Minusta olisi hienoa nähdä hyvinvointialueen toimesta tulevaisuudessa laadukkaasti järjestettyjä vanhusten asumispalveluita, joissa aktiviteetit ja maisemat olisivat suuressa osassa. Maalaismaisemassa toimivia yksiköitä voitaisiin järjestää lähes joka kuntaan ja muutama isompi isoihin kuntiin, joissa olisi sitten paljon henkilökuntaa ja aktiviteetteja tarjolla. Me erakkoluontoiset ihmiset voisimme vanhoina valita rauhallisemman ja kauniimmassa luonnossa sijaitsevan yksikön ja sosiaalisemmat ja seurallisemmat vanhukset isomman yksikön, jossa on enemmän ryhmäytymistä.

Halpaa ja helppoa tälläisen järjestäminen ei heti hyvinvointialueen perustamisen jälkeen ole, mutta tämä olisi visioni hyvästä vanhustenhoidosta tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa kun hyvinvointialuetta perustetaan käyttäisin mahdollisimman laajasti hyväksi nykyistä palveluverkkoa ja tulevaisuudessa rauhassa kehittäisin palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Näiden lisäksi tulisi kehittää kotihoitoa, jotta vanhukset jotka haluavat olla kotona voivat näin tehdä mahdollisimman pitkään.

Asumispalveluiden lisäksi perus- ja erikoissairaanhoito tulee järjestää laadukkaasti ja hyvinvointialueen koon mukaan järkevästi mitoitetulla palveluverkolla. Olemme arvokkaan vanhustenhoidon velkaa tämän hyvinvointivaltion mahdollistaneille kunniakansalaisille.