Blogikirjoituksessa käsitellyt luvut ja taulukot ovat Jämsän kaupungin tilinpäätöksestä tilikaudelta 1.1. - 31.12.2020 sekä 12.10.2021 pidetystä valtuustoseminaarista. Kirjoituksen lopussa linkki tilinpäätökseen.

Pahoittelen heti näin alkuun kuvien huonoa laatua. Puhelimella voivat näyttää suttuisilta pystyasennossa. Tilanne paranee vähän jos kääntää puhelimen vaaka-asentoon. Tietokoneen ruudusta näkee taas huomattavasti paremmin. Etsin ongelmaan ratkaisua parhaillaan ja korvaan kuvat parempilaatuisilla heti kun keksin keinon.

Kuvasta näemme, että vuosi 2020 oli Jämsän kaupungille rahallisesti oletettua parempi. Oikeastaan paljonkin normaalista totumpaa parempi. Syynä tähän on koronapandemian vuoksi korotetut valtionosuudet. Jämsän talous ei oikeasti ole mennyt parempaan suuntaa. Koronan vuoksi korotettua valtionosuuksia maksetaan myös vuonna 2021. Ennen korona-avustuksia kaupungin tulos oli monena vuotena peräkkäin pakkasella. 

Vuoden 2020 luvuissa ei vielä näy kuinka pahasti Kaipolan tehtaan sulkeminen on vaikuttanut kertyneisiin verotuloihin. Isku on kuitenkin jäänyt kuluvanakin vuonna odotettua pienemmäksi. Aika näyttää mihin tehtaan sulkemisen vuoksi pienentyneet verotulot vakiintuvat. Sormet ja varpaatkin kannattaa pitää ristissä, ettei Jämsänkosken tehdastakin laiteta kiinni.

Yllä olevasta kuvasta selviää valtionosuuden laskuperusteet vuodesta 2013 vuoteen 2020. Huomaa kompensaatiorivi vuonna 2020.

Soteuudistus ja hyvinvointialueet tulevat vielä sopivasti sekoittamaan pakkaa tulevina vuosina kun kunnilta siirtyy vastuu sote-palvelujen järjestäminen hyvinvointialueille. Tämän vaikutuksia ei vielä varmaksi tiedä niin en niillä spekuloi paljoakaan tässä kirjoituksessa. Sote-kustannusten pitäisi kuitenkin siirtyä käytännössä kokonaan kunnilta hyvinvointialueille.

Jämsän kunnallisveroprosentti on 21%. Sitä on nostettu viimeksi vuodelle 2010. Kannatan prosentin pitämistä entisellään. Yksi veroprosentti vastaa n. 3 miljoonan tuloja kaupungin kassaan tällä hetkellä. Ennen soteuudistusta ei mielestäni kannata nostaa taikka laskea veroa minnekkään. Katsotaan ensin miten se vaikuttaa kaupungin tulopuoleen. Hiukan kyllä hirvittää veronmaksajan roolissa mitä sieltä vielä tulee. Kunnallisvero vahvistetaan seuraavaksi vuosille 2022 sekä 2023. Kunnallisveroa ei voi muuttaa vuodeksi 2023 soteuudistuksen vuoksi.

Yllättävänä tietona minulle tuli, että vasta 26-vuotiaina ikäluokka tulee Jämsässä kustannuksissa plussan puolelle kokonaisuudessaan. Tulos pysyy melko maltillisena aina 30 ikävuoteen asti, josta se alkaa kivuta ylöspäin. Toki tässä tarkastellaan koko ikäluokkaa ja nuoria aikuisia on paikkakunnalla selvästi varttuneempaa väkeä vähemmän. Lisäksi Jämsässä syntyy nykyisellä tahdilla n. 100 lasta vuosittain, joten äitiyslomat varmasti vähän laskevat tulotasoa nuorilla aikuisilla. Lukemasta voi kyllä tehdä sen selvän johtopäätöksen, että nuoret pitäisi saada nykyistä selvästi paremmin työurien alkuun heti koulusta valmistumisen jälkeen.

En löytänyt tarkempaa tilastoa Jämsän nuorisotyöttömyyden tilasta nopealla googlettelulla. Tumman siniseltä oheisessa kartassa näytämme ja näin ollen nuorisotyöttömyystilanne on meille Suomen huonoimpiin lukeutuvaa. 

Jämsä ja jämsäläiset tarvitsevat kipeästi lisää työpaikkoja. Nuorisotyöttömyys on surullisen tehokas väylä johtamaan nuorten syrjäytymiseen.

Jokainen syrjäytynyt nuori tulee olemaan inhimillisen kärsimyksen lisäksi iso menoerä pitkässä juoksussa. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle.

Kaikkien parhaaksi siis olisi, että meillä riittäisi nuorillekkin töitä. Toivottavasti saamme yritysten tonttikauppoihin vauhtia ja sitä myötä lisää työpaikkoja paikkakunnalle.

Linkki karttaan

Nuorisotyöttömyyden selättämiseen tarvitaan toimia eduskunnan taholta, kaupungin keinot siihen puuttumiseen ovat kuitenkin aika rajalliset.

Miten Jämsällä menee verrokkikuntiin nähden?

Kunnan lainakanta on onneksi suhteellisen hyvässä kunnossa. Paremmalla kuin useimmissa kunnissa. Emme ole siis ehkä niin toivottomassa tilanteessa kun monilla on oletuksena. Pitkässä juoksussa menojen sopeutusta on tehtävä, mutta eiköhän tähän joku ratkaisu saada. Meillä on siis velkaa 2007 e/asukas kun verrokkikunnissa luku on 3410 e/asukas.

Jämsäläisten verotettavat tulot ovat suurempia kuin valtakunnassa keskimäärin. Olemme verotettavissa tuloissa/asukas mitattuna Suomen 293 kunnasta sijalla 78. Verotettavat tulot nousivat vuonna 2020, mielenkiinnolla jään odottamaan vuoden 2021 lopullisia lukuja paljonko ne ovat toteumana.

Sote

Suurimmat poikkeamat verrokkikuntiin nähden oli SOTE-kustannuksissa. Seuraavana muutama dia niistä.

Sosiaalitoimessa kulutamme järkyttävän paljon enemmän rahaa sosiaalitoimeen kuin verrokkikunnat. Suurimpana poikkeamana verrokkikuntiin kustannuksissa on ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut. Ne ovat Jämsässä todella kalliit. Alla olevassa taulukossa näkyy SOTEn kustannukset pilkottuna.

Kokonaisuutenaan SOTE-menot ovat siis selvästi suuremmat kuin vertailussa olevissa verrokkikunissa. Soteuudistus auttaa tässä kaupunkia, mutta kyllähän nuo kustannukset jatkossakin revitään veronmaksajan selkänahasta.

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti. Tämä oli ensimmäinen kirjoitus tästä aiheesta. Näitä tulee varmasti paljon lisää valtuustokauden aikana. Jos sinulla jäi kysymyksiä avoimeksi tai haluat kertoa mielipiteesi asiaan ota rohkeasti yhteyttä. 

Selvittelen lähiaikoina miksi ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut maksavat meille niin paljon enemmän kuin verrokkikunnissa. Palataan siis asiaan!

Tilinpäätös 2020