Turvataan pelastustoimen rahoitus

02.01.2022

Pelastustoimen rahoitus ja resurssit on pidettävä vähintäänkin nykyisellä tasolla. 

Poliitikkona minua eteenpäin ajava voima on juurikin Suomen kansalaisten turvallisuus. Tästä syystä olen myös vapaaehtoisena kouluttajana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä. 

Avun on tultava joka kolkkaan harvaan asuttua maakuntaamme kohtuullisessa ajassa. Pelastustoimen henkilöstöllä on oltava hyvät työolot ja kilpailukykyinen palkkaus. Hätätilanteessa emme voi kukaan arvottaa rahallisesti saamaamme apua, koska se on todellakin korvaamatonta. Harvaan asutuilla alueilla onnettomuuspaikalle ensimmäinen tuleva pelastusyksikkö onkin yleensä sopimuspalokunnan paloauto tai ambulanssi.

Paloasemilla, joissa ei ole järkevää pitää 24/7 päivystävää ammattipalokuntaa tulee saada tarpeelliset resurssit pyörittää laadukasta VPK toimintaa. Haluankin, että kaikki nykyiset paloasemat pidettäisiin toiminnassa myös jatkossa. Uusien rakentaminenkin voi palvelutarpeiden myötä tulla tulevaisuudessa kyseeseen. Kaluston ja koulutuksien ylläpitoon pitää olla riittävästi resursseja.

Rahoituksen on riitettävä myös palokuntanuorten hyvään ja laadukkaaseen harrastustoiminnan tukemiseen, josta nuoret saavat merkityksellisen ja hyödyllisen harrastuksen.

Aluevaltuuston lisäksi asetetaan hyvinvointialueelle pakollisina toimieliminä aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Näiden lisäksi voidaan laittaa pystyyn esimerkiksi pelastuslautakunta jos tämä nähdään tarpeelliseksi. Voisi olla varmaan ihan perusteltuakin pilkkoa toiminnot pienempiin lautakuntiin ainakin tällä ensimmäisellä kaudella. En ole lyönyt kantaani lukkoon tässä asiassa.

Pelastustoimelle tulee laatia oma budjetti ja sen pitävyyttä seurata kuukausittain vähintäänkin aluehallituksessa. Aluestrategiassa tulisi ottaa käyttöön läpinäkyvät mittarit, joilla toimintoja seurataan ja kehitetään. 


Lainaus tähän loppuun vielä ylen uutisesta:

"1. Rahoitus

Tällä hetkellä pelastustoimea rahoittavat Suomessa kunnat. Ne päättävät, minkä verran alueellisilla pelastuslaitoksilla on rahaa esimerkiksi paloasemiin ja henkilökuntaan.

Vuoden 2023 tammikuusta lähtien rahoituksen myöntää valtio, omien laskennallisten kriteeriensä mukaan. Näitä kriteereitä ovat eri alueiden asukasmäärät, niiden asukastiheys ja niin sanottu riskiperustekerroin.

Rahoituksen käytöstä puolestaan päättävät eri puolille Suomea perustettavat hyvinvointialueet, jotka vastaavat myös alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista.

- Pelastustoimi saa suunnilleen saman verran rahaa kuin nytkin, noin 30 miljoonaa euroa, mutta käytännössä rahoituksen pieneneminen on aito uhka, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertoo.

- Valtion pelastustoimen rahoitus on yleiskatteellista, eli sitä saa käyttää myös sote-menoihin. Koska sotepalveluissa on tunnetusti rahoitusvajetta, päättäjillä on taatusti paineita käyttää pelastustoimen budjettia vaikkapa terveyskeskuksiin, hän jatkaa."